Hänet esitettiin syntisenä – mutta hän oli voitelija
Maria Magdaleenasta ei alun perin kerrottu juuri mitään.
Silti hänestä tehtiin nainen, josta “ajettiin ulos seitsemän demonia”.
Syntinen. Pelastettu. Kiitollinen.
Mutta hiljalleen alkoi nousta toinen kuva.
Sellainen, joka ei ollut enää sopiva kirkon narratiiviin.
Maria, joka voiteli Jeesuksen ennen hänen kuolemaansa.
Maria, joka tunnisti ylösnousseen ensimmäisenä.
Maria, jolle annettiin viesti:
“Mene ja kerro veljilleni.”
Miksi juuri hän sai kunnian – tai kenties papittaren tehtävän – kertoa, että elämä oli voittanut kuoleman?
Miksi hänet poistettiin valokeilasta?
Vain muutama sukupolvi myöhemmin hänen äänensä hiljeni.
Evankeliumit vaiensivat hänet varoen.
Kirkolliskokoukset puhuivat hänestä epäilyksellä.
Ja ehkä vielä merkittävämpää:
feminiininen, pyhä voima katosi kirkon piiristä.
Ei enää naispappeja
Ei enää henkisiä voitelijoita
Ei enää pyhän feminiinin muistamista
Jäljelle jäi maskuliininen, hierarkinen järjestys, jossa Maria sai jäädä vain jalkoihin – ei jalustalle.
Oliko Maria enemmän kuin opetuslapsi?
Apokryfiset tekstit, kuten Maria Magdaleenan evankeliumi, paljastavat toisen kuvan:
Maria, joka ymmärsi Jeesuksen sanoman syvemmin kuin kukaan mies
Maria, joka joutui vastatusten Pietarin kanssa, koska hänen äänensä uhkasi järjestystä
Maria, joka kysyi, ei pelännyt, ei alistunut
Tämä ei ollut seksuaalinen symboli.
Tämä oli sisäinen papitar, joka kantoi tiedon, tunteen ja totuuden yhdistelmää.
Juuri sellaista, jota vallassa oleva uskonto ei voinut sietää.
Kun papitar katoaa, pyhä vääristyy
Naispapiston katoaminen ei ollut sattuma – se oli kulttuurinen vallankaappaus.
Kun feminiininen viisaus suljettiin ulos:
Henki muuttui opinkappaleiksi
Hoiva muuttui hallinnoksi
Yhteys muuttui järjestelmäksi
Jäljelle jäi puolikas pyhyys: sana ilman syliä, laki ilman lempeyttä.
Ja siitä syntyi temppeli ilman liittoa, Kristus ilman kuningaskuntaa.
Onko Maria palaamassa?
Tänään yhä useampi puhuu pyhän feminiinin paluusta.
Ei new age -versiona, ei jumalattarena – vaan alkuperäisen liiton puolikkaana, joka on ollut kadoksissa.
Maria Magdaleena ei ehkä ole yksi henkilö.
Hän voi olla arkkityyppi:
totuuden kantaja
ylösnousemuksen todistaja
sanoman voitelija
jumalallisen viisauden muistuttaja
Ja ehkä juuri nyt, kun maailma kääntyy takaisin alkuperäiseen liittoon,
Maria astuu varjosta takaisin näkyväksi.
Papittaren katoaminen ei ollut lopullinen.
Se oli siirtymä – siihen asti, kunnes aika olisi kypsä.
Nyt se on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti